Bovaer maidossa? Mitä se tekee maidolle, lehmille ja meille?

Bovaer maidossa? Mitä se tekee maidolle, lehmille ja meille? Maatalouden hiilijalanjälki on poliittinen ja kuluttajien keskuudessa polttava aihe. Yksi uusimmista innovaatiosta sen vähentämiseksi on DSM-firman kehittämä Bovaer, metaaninestonestoaine, jota myös Valio on ottanut käyttöön osalla sen toimittajatiloista. Välittömästi syntyi kiivas keskustelu: onko tämä ilmaston pelastus vai riski maidontuotannolle ja terveydelle?

Keskustelussa on liikkunut paljon sekä faktaa että pelonlietsontaa. Tässä blogissa pureudumme tieteeseen ja käytäntöön, jotta ymmärtäisit, mitä Bovaer oikeasti on, miksi osa tiloista on luopunut siitä, ja miten se – tai ei – siirry meidän juomaamme maitoon.

Mikä Bovaer on ja miten se toimii?

Bovaerin vaikuttava aine on 3-nitrooksipropanoli (3-NOP). Se ei ole lääke vaan rehulisä. Sen mekanismi on nerokas: se häiritsee lehmän pötsissä (ensisijaisessa mahalaukussa) elävien arkkien ja bakteerien toimintaa, jotka on vastuussa metaanin synnystä ruoansulatuksen sivutuotteena. Käytännössä se estää metaania muodostumasta.

Tämä on merkittävä keksintö, sillä metaanin global lämpenemispotentiaali (GWP) on moninkertainen hiilidioksidiin verrattuna lyhyellä aikavälillä. Vähemmän pötsimetaania tarkoittaa välittömästi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.

Miksi Valio ja tutkimuslaitokset väittävät, ettei Bovaer siirry maitoon?

Tämä on ydin kysymys, ja vastaus piilee 3-NOP:n kohtalossa lehmän sisällä.

1. Nopea hajoaminen pötsissä: Päästessään lehmän pötsiin, 3-NOP hajoaa erittäin nopeasti muiksi yhdisteiksi. Nämä hajoamistuotteet (kuten propaanidiaali ja nitriitti) ovat luonnossa esiintyviä aineita, joita muodostuu pötsissä jo normaalistikin. Koska aine hajoaa niin nopeasti, sillä ei ole mahdollisuutta imeytyä merkittävissä määrin verenkiertoon.
2. Verenkierron ja maidonerityksen este: Vain verenkiertoon päässeet aineet voivat siirtyä utareeseen ja maidon eritykseen. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto) totesi laaja-alaisessa arvioinnissaan, että 3-NOP ei siirry maitoon käyttöannoksilla. Tämä oli keskeinen edellytys sen EU-hyväksynnälle.

Valio vetoaa nimenomaan tähän EFSA:n arvioon ja omaan seurantaansa vakuuttaessaan, että Bovaer ei vaikuta maidon turvallisuuteen tai sen makuun ja ravintoarvoon.

Mutta entä se NOPA? Puhutaanhan pieniä pitoisuuksina maidosta…

Tässä on se, missä muiden kriitikoiden pointti osuu oikeaan ja missä Valion viestinnässä on hieman vähättelyä.

EFSA:n ja muiden tutkimusten mukaan Bovaerin käytön yhteydessä maidossa on havaittavissa erästä metaboliittia, NOPA:ta (N-(3-nitroksipropyyli)asetamidia), erittäin pieniä pitoisuuksia (mikrogrammatasoilla litrassa).

• Mitä se on? NOPA on yksi 3-NOP:n hajoamistuote.
• Onko se riski? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. EFSA on todennut, että havaittujen erittäin pienten pitoisuuksien ei katsota aiheuttavan riskiä kuluttajille. Heidän riskiarvionsa mukaan turvallinen enimmäissaantimäärä (ADI) ylittyy vasta, jos aikuinen ihminen joisi yli 700 litraa Bovaerilla ruokittua maitoa päivässä, mikä on mahdotonta.

Kuitenkin pitkäaikaisvaikutuksia tai kumulatiivista vaikutusta NOPA:n ja muiden mahdollisten hajoamistuotteiden pienistä pitoisuuksista ei tunneta täysin. Tämä on se epävarmuuden alue, jota kriitikot painottavat. Valion viestinnässä tämä vivahde usein hämärtyy varmuuden ja ”ei jäämiä” -sananvalinnoissa, vaikka teknisesti pieni NOPA-pitoisuus on jäänne.

Miksi osa tiloista on sitten luopunut Bovaerista?

Vaikka Bovaer on monilla tiloilla toiminut moitteetta, osa on päättänyt keskeyttää käytön. Syyt eivät liity pelkästään maitoon siirtymiseen, vaan käytännön haasteisiin:

1. Maidontuotannon lasku: Joidenkin tilojen raporteissa maidontuotanto laski hetkellisesti (noin viikon) Bovaerin käyttöönoton yhteydessä. Tämä voi johtua pötsimikrobiston sopeutumisesta. Vaikka tuotanto usein palautui, taloudellinen riski oli liian suuri joillekin tiloille.
2. Kuluttajapaine ja mielikuva: Verkossa on liikkunut voimakasta, joskus faktavirheellistä, vastustusta. Monet tilat ja meijerit (kuten Arla Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa) ovat kokeneet kuluttajien vastustuksen ja pelon lisäaineista, mikä on johtanut käytön keskeytyksiin taloudellisista syistä – ei turvallisuussyistä.
3. Kustannukset: Bovaer on lisäkustannus tilalle, ja ilmastohyödyt eivät näy suoraan tilan tuloksessa. Tiloilla on ollut odotus, että meijeri tai yhteiskunta kompensoi nämä kustannukset.
4. Luomurajoitus: Bovaer on kielletty luomutuotannossa, mikä sulkee sen pois suurelta osalta luomutiloista.
   Tämä tarkoitta, että luomutuotannossa maitotuotteissa ei voi olla Bovaeria ollenkaan.

Yhteenveto: Faktaa ja epävarmuutta

Tekijä	Vaikutus lehmille & maitoon	Vaikutus ihmisille	Reaktio maailmalla
3-NOP	Hajoaa nopeasti pötsissä. Ei siirry maitoon. Vähentää metaanipäästöjä.	Ei oletettavaa vaikutusta.	EFSA:n hyväksymä. Laajaa käyttöä EU:ssa.
NOPA-metaboliitti	Erittäin pieniä pitoisuuksia voi siirtyä maitoon.	Epävarmuuden alue. Pitoisuudet niin alhaiset, ettei EFSA näe riskiä. Pitkäaikaisvaikutuksia tutkitaan.	Aiheuttaa kuluttajien epäluuloa. Keskeinen kriitikoiden pointti.
Tuotantovaikutus	Joillain tiloilla hetkellinen tuotannon lasku.	Ei vaikutusta.	Osa tiloista lopetti käytön taloudellisista syistä.
Kuluttajapaine	Ei vaikutusta.	Luottamuspula ja pelkoon ”kemikaaleista” ruuassa.	Johtanut käytön keskeytyksiin Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa.

Loppupäätelmät:

Bovaer on väline, jolla on todistetusti valtava potentiaali maatalouden päästöjen vähentämisessä. Sen vaikuttava aine 3-NOP ei todennäköisesti siirry maitoon merkittävissä määrin, kuten Valio ja EFSA väittävät.

Kuitenkin Valion viestintä vähättelee hieman sitä tosiasiaa, että jokin aine (NOPA) voi siirtyä maitoon erittäin pieninä pitoisuuksina. Vaikka nykytiedon valossa riski on EFSA:n mukaan olematon, rehellisempi viestintä myöntäisi tämän mahdollisuuden ja sitä, että (lue riippumatonta) tutkimusta tarvitaan edelleen.

Lopullinen päätös on kuluttajalla. Haluammeko hyväksyä uuden teknologian, jonka ympärillä on pieni epävarmuus, saavuttaaksemme merkittäviä ilmastohyötyjä? Vai onko perinteinen ja ”puhdas” maito ilman lisäaineita tärkeämpi arvo? Keskustelun pitäisi käydä näiden kysymysten ympärillä, eivätkä pelkästään pelon lietsontaan.

Miten Bovaer lehmällä toimii? Estääkö se pierimisen?

Kuvassa on havainnollistava kaavio Bovaerin toimintamekanismista lehmän pötsissä:

Kuten kaaviosta näkyy, Bovaerin vaikuttava aine 3-Nitrooksipropanoli (3-NOP) ei vaikuta lehmän itsensä fysiologiaan, vaan nimenomaan niihin pötsin mikroorganismeihin (arkkibakteereihin), jotka metaania tuottavat. Se estää niissä tietyn entsyymin (metyyli-CoM-reduktaasin) toimintaa, joka on viimeinen vaihe metaanin muodostumisreaktiossa. Ilman tätä entsyymiä metaania ei synny.

Kyllä, lehmä pierii ja röyhtäilee edelleen. Kaasuja muodostuu edelleen runsaasti, sillä ne ovat normaalia ruoansulatuksen sivutuotteita. Ero on siinä, että pieruihin ja röyhtäilyyn ei enää päädy metaania. Normaalisti noin 90-95 % lehmän tuottamasta metaanista poistuu juuri röyhtäilyjen (ynhäyksen) kautta, ei niinkään pierujen. Bovaer siis vähentää merkittävästi juuri metaanipitoisuutta niissä kaasuissa, joita lehmä päästää.

Onko se luonnollista? Aiheuttaako Bovaer kipua tai pötsin turvotusta?

Tämä on avainkysymys. Lehmän pötsin mikrobiimissa tapahtuu jatkuvasti kemiallista kilpailua ja sääntelyä. Eri mikrobiryhmät vaikuttavat toistensa toimintaan. Bovaerin antaminen on käytännössä yhtä ”luonnollista” kuin muunkin rehun lisääminen, joka muuttaa pötsin bakteerikantaa ja fermentaatiotapoja. Esimerkiksi erilaisten rehujen, kuten maissisäilörehun, antaminen muuttaa pötsin toimintaa paljon dramaattisemmin kuin Bovaer.

Aiheuttaako se kipua?
Ei, Bovaerin ei tiedetä aiheuttavan kipua. Se ei vaikuta itse lehmän kudoksiin tai hermostoon, vaan ainoastaan tiettyihin mikrobeihin. Kipu voisi syntyä vain, jos pötsin toiminta häiriintyy pahasti, esimerkiksi pötsin asidoosin tapauksessa (johtuu yleensä liian voimakkaasta väkirehuruokinnasta). Bovaerin itsessään ei ole havaittu aiheuttavan asidoosireaktioita.

Aiheuttaako se pötsin turvotusta (kaasuntäyttymistä)?
Päinvastoin. Bovaer vähentää kaasuntäyttymisriskiä. Tämä on yksi sen odottamattomista eduista.

• Normaali tilanne: Metaania muodostuu paljon. Se on kaasua, joka täyttää pötsiä ja poistuu pääsääntöisesti röyhtäilyinä.
• Bovaerilla: Metaanin muodostuminen tyrehtyy. Tämä vapauttaa energiaa (vedyn), joka normaalisti kuluu metaanin valmistukseen. Nämä energia voidaan ohjata muihin, hyödyllisempiin reaktioihin.
• Etuna on, että vapautunut vety voidaan käyttää hyödyllisten voimasuolojen, kuten propionihapon, tuottamiseen. Propionihappo on lehmälle tärkeä energianlähde. Tehokkaampi energiantuotanto voi jopa parantaa rehuntehokkuutta.

Eli käytännössä Bovaer vähentää pötsissä olevien kaasujen kokonaismäärää (metaania) ja ohjaa ravintoaineet hyödyllisempään käyttöön, mikä vähentää turvotuksen riskitekijöitä.

Yhteenveto

• Toiminta: Bovaer ei vaikuta lehmään, vaan pötsin metaania tuottaviin mikrobeihin. Se estää metaanin syntymisen.
• Piereminen: Lehmä pierii ja röyhtäilee edelleen, mutta kaasut eivät enää sisällä metaania.
• Kipu: Bovaerin itsessään ei aiheuta kipua, koska se ei vaikuta lehmän hermostoon tai kudoksiin.
• Turvotus: Bovaer vähentää pötsin kaasuntäyttymisriskiä ohjaamalla energiaa (vetyä) metaanin tuotannosta hyödyllisemmän propionihapon tuotantoon.

Toiminta on siis hyvin spesifiä ja kohdennettua, eikä se häiritse lehmän normaalia ruoansulatusprosessia muutoin.

Mistä terästettyjä maitotuotteita löytyy

1. Maito sekoitetaan: Erilaisten tilojen maito sekoitetaan meijereissä suurissa määrissä. Yhden tilan Bovaerilla ruokittua maitoa voi olla sadoissa eri tuotteissa, mutta se on varsin laimennettuna muun maidon kanssa samassa, että sekoituksessa ei ole käytännössä merkitystä.
2. Meijerit eivät yleensä merkitse tuotteen kylkeen: Tuotepakkauksessa ei erikseen mainita, onko tuote valmistettu maidosta, joka on peräisin Bovaerilla ruokituilta lehmiltä. Tätä ei siis voi pakkauksesta suoraan lukea.
3. Käyttö voi muuttua nopeasti: Tilan päätös Bovaerin käytön aloittamisesta tai lopettamisesta voi muuttua rehun hinnan, maidontuotannon ja kuluttajapaineen mukana.

Tästä huolimatta voidaan antaa yleiskatsaus sen perusteella, mitä yritykset ovat julkisesti ilmoittaneet.

Maitotuotteet, joissa VOI olla Bovaeria (jos sekoitukseen on osallistunut Bovaer-tiloja)

Koska Valio on meijeri Suomessa, joka on käyttänyt Bovaeria, kaikki Valion perusmuotoiset tuotteet voivat teoriassa sisältää pienen osan Bovaerilla ruokitun lehmän maitoa. Tähän kuuluvat esimerkiksi:

• Juustot (esim. Oltermanni®, Aura®, Juhlaolutjuusto™, Edam)
• Voit (esim. Valion Oivariini® ja muu voi)
• Piimat, jogurtit ja viilit (esim. Valion Kreemi®, Fanny®, ACTIVA®)
• Raejuustot (esim. Valion Rahka)
• Juomat: Maito, täysmaito, laktoositon maito, kirnupiimä
• Jäätelöt (Valion jäätelöt)

TÄRKEÄ HUOMIO: Käytön määrän ollessa hyvin pieni (noin 60 tilaa sadoista tiloista), Bovaerilla ruokitun lehmän maito on hyvin pieni osa Valion koko maidonsaantia. Sekoituksessa sen osuus on niin pieni, ettei sitä pidetä merkittävänä.

Kattava lista Valion omistamista ja hallinnoimista tuotemerkeistä eri tuotekategorioissa

Valion maitotuotteet, juomat ja jäätelöt

• Valio (ydinbrändi, kattaa valtaosan perustuotteista)
  • Maidot: Erittäin täysmaito, täysmaito, keskimaito, rasvaton maito, laktoositon maito (ila®, Eila®), vähälaktoosinen maito
  • Kermatuotteet: Kuohukerma, ruokakerma, vispikerma, kermaviili
  • Jogurtit & Viilit: Valio Kreemi®, Fanny®, ACTIVA®, Gefilus®, Milbona®
  • Raejuustot & Juustot: Valio Rahka, Oltermanni®, Aura®, Polar®, Finlandia®, Sveitsinjuusto, Emmental, Edam, Mozzarella, Juustoalus
  • Voit & Levitteet: Valio Oivariini®, Voi
• Laplandia – Proteiinipitoisia maitotuotteita (esim. juomat, rahka)
• Milbona – Tuotemerkki, jolla Valio myy maitotuotteita muun muassa Saksassa. Saattaa esiintyä joissain Suomen etnisiä tuotteita myyvissä kaupoissa. Lisäksi Lidl myy näitä Suomessa.
• Oddlygood® – Kasvisperäiset tuotteet (aikaisemmin Helsingin Meijeri). Tämä on Valion tärkeä brändi kasvavalla kasvistuotteiden markkina-alueella.
  • Oatgurdt- kaurajogurtti
  • Kauramaidot ja -juomat
  • Kasvisjugurtit ja -viilit
  • Kasvisrasvat (voin korvikkeet)
• Ingman – Laadukkaat jäätelöt ja kylmähuonejuustot. Ingman on yksi Suomen tunnetuimmista jäätelöbrändeistä, ja se on ollut osa Valiota vuodesta 1996.

Juustot (erityisesti vahvat kansainväliset brändit)

Valio omistaa kaksi erittäin tunnusta kansainvälistä juustobrändiä, joita myydään laajasti myös Suomessa:

• Oltermanni® – Suomen myydyin juusto. Brändi kuuluu Valiolle, ja sitä valmistetaan sekä Suomessa että Virossa.
• Polar® – Toinen erittäin suosittu ja tuttu juustobrandi Suomessa, myös Valion omistama.

Hedelmä- ja vihannestuotteet

• Pirkka (valikoima pakasteita) – Valio ja Kesko sopimuksen myötä Valio valmistaa kaikki Pirkka-brändin pakastetut marjat, hedelmät ja vihannekset (esim. herneet, porkkanat, vihreät pavut, mansikat, mustikat) omissa tehtaissaan.

Lihakorvikkeet ja proteiinituotteet

• Härkis – Suomen markkinoiden johtava kasvisproteiinituotemerkki. Valio osti Härkiksen kehittäneen Verso Foodin vuonna 2022.
  • Härkis®-suikaleet
  • Härkis®-pihvit
  • Härkis®-jauhe

Muut huomionarvoiset brändit

• Valio Eila® – Erityisesti laktoosittomiin tuotteisiin keskittynyt alabrändi.
• Valio Gefilus® – Probioottisiä tuotteita (juomat, tablettijuomat, hiutaleet).
• Valio MiFU® – Kasvisperäisiä lihanvastikkeita (esim. ”kebab”, ”kanasuikaleet”).
• Valio Feel™ – Herkullisia ja proteiinipitoisia välipalatuotteita (esim. pientä pakastejugurttia muistuttavat tuotteet).

Yhteenveto

Kuluttajana on hyvä tiedostaa, että ostamalla esimerkiksi Oltermanni-juustoa, Ingman-jäätelöä, Härkis-pihvejä, Oddlygood-kauramaitoa tai Pirkka-pakasteherneitä, tukee käytännössä Valion liiketoimintaa. Nämä kaikki ovat Valion omistamia tai valmistamia tuotemerkkejä. Samoin kaupparyhmät tukevat Valion liiketoimintaa.

Tämä tieto on tärkeää erityisesti silloin, jos kuluttaja haluaa tehdä ostospäätöksensä esimerkiksi Bovaer-käytännön, yritysvastuun tai muiden eettisten näkökohtien perusteella.